Yleistä
Suomessa julkinen terveydenhuolto järjestää ja kustantaa kuulovammaisten apuvälineitä lääkinnällisenä kuntoutuksena. Sitä haetaan samalla tavalla kuin muitakin terveydenhuollon palveluja. Terveyskeskuslääkäri tai työterveyslääkäri laatii tarvittaessa lähetteen alue-, tai keskus-, tai yliopistollisen sairaalan kuulokeskukseen.
Lääkinnälliseen kuntoutukseen luetaan:
- Kuntoutustutkimus
- Apuvälinehuolto
- Kuntouttavat toimenpiteet
- Kuntoutusohjaus
- Sopeutumisvalmennus
Kuntoutus
Suurin osa kuulon lääkinnällisestä kuntoutuksesta kuuluu terveydenhuollon piiriin. Terveydenhuollossa laaditaan asiakkaan kanssa kuntoutussuunnitelma, josta ilmenevät tarpeelliset kuntoutustoimenpiteet. Tämän toteutumista seurataan ja arvioidaan määräajoin. Kuntoutukseen pyrkimisessä aloite voi tulla kuntoutujalta itseltään, mutta myöskin terveydenhuollosta, työvoimahallinnosta, koulusta tai sosiaalitoimesta.
Kuntoutukseen haetaan täyttämällä kuntoutushakemus, joita saa oman asuinpaikkakunnan Kelan paikallistoimistosta ja jonne hakemus myös jätetään jatkokäsittelyä varten. Liitteenä hakemukseen tarvitaan yleensä tuore lääkärintodistus (useimmiten SV B-todistus), josta selviää kuntoutuksen perusteena oleva sairaus, vamma tai muu vika ja sen aiheuttama haitta. Ammatillista kuntoutusta haettaessa on yleensä liitettävä mukaan koulu- ja työtodistukset, mahdollinen ammatinvalinnanohjauksen lausunto ja muu mahdollinen selvitys koulutuksen tarpeesta ja ammatin sopivuudesta.
Kuntoutusraha
Huonokuuloisella nuorella on elämäntilanteestaan riippuen mahdollisuus saada kuntoutusrahaa kuntoutuksen ajalta. Kuntoutusrahan tarkoituksena on huolehtia kuntoutujan toimeentulosta kuntoutuksen aikana. Sitä maksetaan myös kuntoutuspäätöksen antamisen ja kuntoutuksen alkamisen väliseltä ajalta. Saadakseen kuntoutusrahaa tavoitteena on oltava henkilön työssä pysyminen, työelämään paluu tai sinne tulo. Kuntoutusrahaa voidaan maksaa myös oppisopimuskoulutuksen ajalta, mutta sitä ei makseta, mikäli kuntoutuja on töissä kuntoutuksen aikana. Kuntoutusrahan saamista edeltävä kuntoutuspäätös laaditaan terveydenhuollossa, työterveyshuollossa tai Kelassa.
Kuntoutusraha maksetaan veronalaisena tulona kuntoutuksen arkipäiviltä 16-64-vuotiaille henkilöille ja se on sairausvakuutuksen päivärahan suuruinen. Lisätietoja kuntoutusrahaan liittyvistä erilaisista käytänteistä saa Kelan paikallistoimistoista.
Ammatillinen kuntoutus
Vajaakuntoisen ammatilliseen kuntoutukseen pääsyn edellytyksenä on, että henkilön työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet sairaudesta, viasta tai vammasta johtuen. Ammatillista kuntoutusta on monenlaisia:
- kuntoutustarvetta ja –mahdollisuuksia selvittäviä tutkimuksia
- työ- ja koulutuskokeiluja
- työkykyä ylläpitävää ja parantavaa valmennusta (TYK-kuntoutus)
- ammatillista perus-, uudelleen- ja jatkokoulutusta
- peruskoulutusta mahdollisen ammatillisen kuntoutuksen vuoksi
- avustusta elinkeinon tai ammatin harjoittamiseen
- vaikeavammaisen apuvälineiden hankinta työtä tai opiskelua varten
Apuvälinehuolto
Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinehuoltoon kuuluu apuvälineiden tarpeen määrittäminen, sovittaminen, luovuttaminen, käytön opetus, korjaus ja huolto.
Apuvälineet ovat asiakkaille maksuttomia ja niiden myöntäminen on tarveharkintaista. Tarpeiden muuttuessa ne on palautettava sairaalaan.
Keskussairaaloiden kuuloasemilta ja kuulokeskuksista voidaan määrätä seuraavia apuvälineitä:
- kuulokoje ja korvakappale
- täristinherätyskello ja sen korjaukset
- puhelinvahvistin
- puhelimen- ja ovikellonsoiton ilmaisin
- induktiosilmukka tai tyynysilmukka tv:tä ja radiota varten
- infrapunakuuntelulaitteet
- lapsen itkuhälytin
- FM-laite
- akustinen ovikello
- kommunikaattorit
Kuulokojeen paristot
Kuulokojeen paristoja myönnetään koko maassa ilmaiseksi alle 18-vuotiaille sekä sisäkorvaistutteen saaneille ja kuulokojetta käyttäville lapsille. Paristojen jakelu tapahtuu keskussairaaloista tai maksusitoumuksella alan liikkeistä. Monet kuulonhuoltoyhdistykset myyvät myös paristoja jäsenistölleen.
Aikuisten kuulovammaisten paristojen suhteen käytäntö vaihtelee Suomen eri kuntien kesken. Nykysuuntaus alkaa olla se, ettei niitä korvata lainkaan.
Sosiaalihuolto
Sosiaalihuolto kustantaa vammaispalvelulain mukaisesti vaikeasti kuulovammaiselle apuvälineitä. Hakemukseen tarvitaan lääkärinlausunto ja asiakkaan oma sekä ammattihenkilön arvio vamman sosiaalisesta haitasta. Apuvälineiden myöntäminen on tarveharkintaista.
Tällaisia apuvälineitä ovat mm.
- ovikellon, puhelimen ja palovaroittimen hälytinjärjestelmä
- kuulovammaisen palovaroitin
- asuntoon kiinteästi asennettava induktiosilmukka
- itkuhälytin kuulovammaiselle äidille/isälle
- tekstipuhelin
- videonauhuri
- Microlink FM-laite
- Comfort Conference-ryhmäkuuntelulaite
Väline tai laite voidaan myös antaa korvauksetta käyttöön. Vammaisen henkilön muuttaessa toiseen kuntaan, hänellä on oikeus ottaa mukaansa em. välineet, jotka kunta on kustantanut ja myöntänyt.
Verotus
Invalidivähennys
Invalidivähennyksen saa henkilö, jolla on todettu sairaudesta tai vammasta aiheutunut pysyvä haitta, jonka haitta-aste on vähintään 30 prosenttia. Henkilö, jolla on 100 prosentin invaliditeetti, saa täyden vähennyksen. Invalidivähennyksen saamiseksi on toimitettava verottajalle lääkärinlausunto, josta ilmenee haitta-aste. Pelkästä kuulovammasta saatava maksimi-invalidiprosentti on 50.
Täyden työkyvyttömyysseläkkeen saajan haitta-aste on 100 prosenttia ja osaeläkkeen saajalla haitta-aste on 50 prosenttia ilman eri selvitystä. Työkyvyttömyyseläkkeen muututtua vanhuuseläkkeeksi, oikeus invalidivähennykseen säilyy.
Mikäli epäilet olevasi oikeutettu invalidivähennykseen, ota yhteyttä oman alueesi korvalääkäriin tai työterveyslääkäriin, jonka tekemä lausunto toimitetaan verotoimistoon.
Kuntoutusohjaus ja sopeutumisvalmennus
Kuntoutusohjauksella tarkoitetaan vammaisen henkilön ja hänen lähiyhteisönsä ohjaamista ja erityistarpeista tiedottaminen.
Sopeutumisvalmennukseen sisältyy neuvontaa, ohjausta ja valmennusta koskien vammaisen henkilön ja hänen lähiyhteisönsä sosiaalisten valmiuksien edistämistä. Sopeutumisvalmennusta toteutetaan yksilöllisesti tai ryhmässä ja se voi olla tarvittaessa toistuvaakin. Vammaispalvelulaki korostaa koko perheen osallistumista sopeutumisvalmennukseen.
Yksilöllistä tai perhekeskeistä sopeutumisvalmennusta ovat esimerkiksi:
- viittomakielen/viitotun puheen opetus
- huulioluvun opetus
- tulkkipalvelun käytön opastus
- kurssimuotoiset sopeutumisvalmennusjaksot
- opetus koskien henkilökohtaisen avustajan työnantajana toimimista
Tulkkipalvelu
Tulkkipalveluja järjestetään vaikeasti kuulovammaisille sekä kuulo- ja näkövammaisille henkilöille. Tulkkipalveluihin kuuluu työssä käymisen, opiskelun, virkistyksen tai muun sellaisen syyn vuoksi suoritettava viittomakielellä, viitotulla puheella, kirjoittamalla tai muilla kommunikaatiota selventävillä menetelmillä tapahtuva tulkkaus. Tulkkipalveluja on järjestettävä siten, että vaikeasti kuulo- ja näkövammaisella henkilöllä on mahdollisuus saada vähintään 360 ja muulla vaikeavammaisella henkilöllä vähintään 180 tulkintatuntia kalenterivuoden aikana. Opiskeluun liittyviä tulkkitunteja järjestetään kuitenkin siinä laajuudessa kuin henkilö niitä tarvitsee selviytyäkseen opinnoistaan. Tulkkipalveluja anotaan oman asuinkunnan sosiaalitoimistosta.
Vammaistuki
Kelan maksaman vammaistuen tarkoituksena on tukea työikäisten vammaisten henkilöiden selviytymistä jokapäiväisessä elämässä sekä työelämässä ja opiskelussa. Tuen tarkoitus on korvata vammaisuudesta aiheutuvia erityiskustannuksia. Toimintakyvyn tulee olla alentunut yhtäjaksoisesti ainakin vuoden. Toimintakyvyn alentumisella tarkoitetaan, että sairaus tai vamma on heikentänyt henkilön kykyä huolehtia itsestään tai selviytymistä välttämättömistä työ-, opiskelu- ja kotitaloustehtävistä.
Vammaistukea maksetaan sairauden tai vamman aiheuttaman haitan, avuntarpeen ja/tai erityiskustannusten korvaamiseksi 16-64 -vuotiaalle henkilölle, joka ei saa kansaeläkelain tai työeläkelakien mukaista työkyvyttömyyseläkettä, kuntoutustukea tai yksilöllistä varhaiseläkettä.
Vammaistukiryhmät:
Vammaistuki maksetaan kolmeen ryhmään porrastettuna haitan, avuntarpeen, ohjauksen ja valvonnan tarpeen sekä erityiskustannusten määrän perusteella. Vammaistuki on verotonta tuloa. Hoitotukea tarkistetaan vuosittain kansaneläkeindeksillä.
Perusvammaistuki 85,59 euroa/kk (vuonna 2009)
Voit saada perusvammaistukea, jos sairaus, vika tai vamma aiheuttaa sinulle olennaista haittaa ja jatkuvia erityiskustannuksia. Kustannuksia voivat aiheuttaa esimerkiksi paristokulut ja apuvälineet. Esimerkiksi paristoista virtaa ottavat sisäkorvaimplantit voivat myös aiheuttaa kuukaudessa kustannuksia, jotka ylittävät vammaistuen. Perusvammaistukea ei makseta pelkkien erityiskustannusten tai pelkän haitan perusteella.
Korotettu vammaistuki 199,71 euroa/kk (vuonna 2009)
Sairaudesta tai vammasta aiheutuu huomattavaa haittaa tai huomattavia erityiskustannuksia tai hakija tarvitsee säännöllistä ulkopuolista apua tai erityiskustannukset ovat huomattavat. Vaikeasti huonokuuloinen/kuuroutunut voi saada korotettua vammaistukea, mikäli hän tarvitsee esimerkiksi säännöllistä tulkkausapua. Korotettua vammaistukea voidaan maksaa pelkkien erityiskustannusten perusteella, mutta erityiskustannuksia tulee olla ainakin maksettavan tuen verran.
Ylin vammaistuki 387,26 euroa/kk (vuonna 2009)
Ylintä vammaistukea maksetaan, jos hakija on vaikeasti vammainen, tarvitsee päivittäin toisen henkilön apua tai jolle sairaudesta tai vammasta aiheutuvat kustannukset ovat erityisen suuret. Sokeaa, liikuntakyvytöntä tai varhaiskuuroa pidetään aina vaikeavammaisena.
Vammaistukea haetaan Kelan paikallistoimistosta hakemuslomakkeella, johon liitetään C-lääkärinlausunto. Takautuva hakuaika on puoli vuotta.
Kelan päätökset ja muutoksenhaku
Kela antaa hakemuksiin kirjallisen päätöksen. Päätös sisältää muutoksenhakuohjeet. Sairausvakuutusasioissa muutosta haetaan sosiaalivakuutuslautakunnalta 30 päivän kuluessa siitä, kun on saanut tiedon päätöksestä. Valitus tehdään kirjallisesti ja Kelan paikallistoimisto selvittää ensin, onko päätös oikaistavissa. Jos vaatimukset hylätään, Kelan paikallistoimisto lähettää valituksen sosiaalivakuutuslautakunnalle. Sosiaalivakuutuslautakunnan päätökseen haetaan muutosta tarkastuslautakunnalta.
Kuntoutus-, eläke-, hoito- ja vammaistukiasioissa henkilö voi hakea muutosta valittamalla tarkastuslautakuntaan. Valitus tehdään kirjallisesti ja sen on oltava paikallistoimistossa tai tarkastuslautakunnassa 30 päivän kuluessa tiedon saamisesta. Tarkastuslautakunnan päätöksistä voi valittaa vakuutusoikeuteen. Vajaakuntoisten ammatillista tai lääkinnällistä kuntoutusta koskevista päätöksistä voi tietyin rajoituksin valittaa vakuutusoikeuteen. Muusta kuntoutuksesta ei voi valittaa.
Lähteet ja lisätiedot
www.kuuloliitto.fi
Lisätietoa sosiaaliturvasta: Sosiaaliturva - "Kuulovammaisen sosiaaliturvaopas".
Lisätietoja kuulovammaisen sosiaaliturvasta saat myös Kuuloliiton sosiaalityöntekijöiltä:
Aikuiset:
Sari Juhila puh. (09) 5803232
Lapset:
Kaisa Nyyssönen puh. (09) 5803 254
Monivammaiset lapset:
puh. (09) 5803 274
Sähköpostiosoitteet ovat muotoa:
Sähköpostiosoite on suojattu roskapostiohjelmia vastaan, Javascript-tuen tulee olla päällä nähdäksesi osoitteen
Viimeksi päivitetty 21.04.2009 23:39
