Mistä kaikki alkoi?
Kuuloliitto ry (entinen Kuulonhuoltoliitto ry) on perustettu vuonna 1930. Nuorten toiminta alkoi varsinaisesti 1970-luvulla. "Nuorten vallankumous" on edelleen monen mielessä, sillä 1970-luvulla moni nuori pääsi ikään kuin vahingossa liittohallitukseen johtuen silloisen Kuulonhuoltoliiton liittokokouksen erikoisesta äänestystavasta. Nuorista tuli tärkeä osa Kuuloliiton toimintaa.
Nuorisosihteerin vakanssi perustettiin yhdistykseen 1970-luvulla. Aluksi tehtävää hoiti Ritva-Liisa Turunen ja hänen jälkeensä Kaija Latva-Koivisto. Tähän päivään mennessä liitossa on toiminut useita nuorisosihteereitä; moni on ollut vain vuoden tai kaksi varsinaisen nuorisosihteerin sijaisena. Nykyisin nuorisosihteerinä toimii Janne Autiosuo ja kuntoutusohjaajana Taina Aalto.
Toiminnassa oli mukana yli sata aktiivista jäsentä 1970-luvun lopun ja 1980-luvun alun tienoilla. He järjestivät lentopallo-otteluita eri nuorten kerhojen välillä (omassa sarjassa). Nuorten kerhoja pidettiin ympäri Suomea ja tapahtumiin osallistuttiin aktiivisesti. Kopolan kurssikeskuksessa oli valtakunnallisia viikonloppuja, joihin saattoi osallistua jopa yli 60 henkeä. Osalle lukijoista Kopola onkin tuttu paikka. Ennen ei ollut Punasiipeä, eikä aitan majoitustiloja, vaan kaikki majoittuvat kaksikerroksiseen päärakennukseen. "Siskonpetiä ja täyttä, mutta kivaa" muistelevat monet konkarit.
Nuorten kansainvälinen toiminta alkoi virallisesti 1972 Kuulonhuoltoliiton liityttyä IFHOHYP-järjestöön. Sitä ennen rohkeimmat nuoret olivat käyneet ulkomailla IFHOHYP-kesäleireillä. Suomessa järjestettiin kansainväliset nuorten leirit Suolahdessa (1975), Kuortaneella ja Rautavaaralla. Aikuisten järjestö IFHOH syntyi 1977, kun IFHOHYP-nuoret "aikuistuivat". Järjestön WWW-sivut löytyvät osoitteesta http://www.ifhohyp.dk
80-luku
Lasten kuntoutuskursseja järjestettiin 80-luvulla runsaasti eri puolella Suomea. Niiden kautta vanhemmat sekä lapset saivat kuulovammaistietoutta. Tiesittekö, että Kuuloliitto on alun perin kehittänyt kuulokeskusten idean. Ne ovat nykyisin keskussairaaloiden omia yksiköitä. Nuorisotoiminta hiljeni hetkeksi 1980-luvulla, kun 1960- ja 1970-luvun nuoret tulivat "vanhoiksi". Hiljaiseloa ei kuitenkaan kestänyt kauan.
Kopolan Kurssikeskuksessa järjestettiin vuonna 1987 ensimmäinen, viikon kestänyt huonokuuloisten lasten ja varhaisnuorten leiri. Siitä tuli menestys, jonka tuloksena uusia aktiivisia nuoria saatiin toimintaan. Leiri on vakiinnuttanut asemansa ja kesässä niitä järjestetään useita. Osasta leiriläisistä tuli tapahtumien vakiokävijöitä ja näin nuorten toiminta alkoi elpymään.
Vuonna 1989 silloisen Posti- ja Telelaitoksen kanssa järjestettiin useampivuotinen sähköpostikeskusteluprojekti "KORVA". Projektissa huonokuuloiset saattoivat soittaa puhelinmodeemilla ns. BBS-purkkiin ja keskustella keskenään. Sähköisen viestinnän aikakausi oli lopullisesti alkanut.
90-luku
Nuorten Up-lehti perustettiin vuonna 1990 ja on ilmestynyt siitä lähtien 3 kertaa vuodessa. Vapaaehtoisista nuorista koostuva toimittajakunta on vaihtunut ja lehti kehittynyt vuosien saatossa. Lehden nimi vaihtui Moottorikorvat-lehdeksi kesällä 2005. Lehdestä löytyy lisää tietoa Toimintaa-osion alta.
Nuorisotoimikunta on kehittynyt ja kasvanut huimasti vuosien saatossa. Ennen vanhaan nuorisovaliokunta järjesti eri tapahtumia ja pohti kuinka nuoria saataisiin mukaan. Nykyisin toiminta käsittää viestintään, tapahtumiin, kansainvälisyyteen ja edunvalvontaan liittyvät asiat.
Nuorisotoiminta pyrkii vastaamaan ajan haasteisiin. Vuonna 1994 Kopolan kurssikeskuksessa järjestettiin huonokuuloisille teineille ensimmäinen viestintäkurssi, jonka kustansi Kela. Leiri järjestetään edelleen vuosittain ja on hyvin suosittu. Nuoret oppivat käyttämään huonokuuloisen apuvälineitä ja kommunikoimaan eri tavoilla. Samalla opitaan sosiaalisia taitoja ja ryhmätaitoja. Vuosikymmenen lopussa nuorille saatiin myös oma kuntoutusohjaaja.
2000-luku ja Moottorikorvat
2000-luvun alussa alettiin pohtimaan sähköisen viestinnän merkitystä nuorisotoiminnan kannalta. Kuuloliitossa kehiteltiin www-sivuja, jossa nuorilla oli oma osionsa. Tämän jälkeen kokeiltiin sähköpostikeskustelun alkeellisempaa muotoa, joka osoittautui menestykselliseksi.
Sähköpostikeskustelua käytiin Moottorikorvat-listalla 2-3 vuotta. Käytössä olivat tuolloin eGroupsin ja Yahoogroupsin ilmaispalvelimet. Koska viestejä tuli paljon ja käyttäjien määrä kasvoi jatkuvasti, päätettiin siirtyä erilliseen keskustelufoorumiin vuonna 2003. Sen etuna oli parempi hallittavuus ja mahdollisuus selata viestejä eri keskusteluryhmien alta. Foorumi on nykyisin tärkeä viestintäkanava.
Vuonna 2002 käynnistyi nuorten ensimmäinen vapaaehtoisprojekti Mikä Estää? , jossa selvitettiin huonokuuloisten nuorten kokemuksia korkeakoulumaailmassa. Projekti kesti vuoden ja lopputuloksena saatiin www-sivut, kyselytutkimus ja iso Valkeassa Talossa pidetty seminaari, johon osallistui yli 100 henkeä. Kyselytutkimuksen tulokset julkistettiin syksyllä 2003. Tämän jälkeen päätettiin jatkoprojekteista. Syksyllä 2005 ilmestyi Huonokuuloinen opiskelija peruskoulun jälkeisissä opinnoissa -tietopaketti ja vuoden 2006 alussa Esteetön opiskeluympäristö -sivusto. (www.esteetonopiskelu.fi)
Nuorisotoiminta on alusta lähtien ollut tärkeä osa Kuuloliiton toimintaa ja sitä arvostetaan. Hyvin monet heistä, jotka ovat olleet aiemmin mukana nuorisotoiminnassa, vaikuttavat yhä edelleen liiton asioihin tavalla tai toisella Kuuloliiton aikuisten puolella.
Ihmetteleekö joku mistä sana Moottorikorvat tulee? Tietenkin kuulokojeista korvassa. Eräällä Kuuloliiton vaellusleirillä mukana ollut kuuleva ihmetteli korvissa olleita moottoreita ja siitä on tullut sen jälkeen suorastaan legendaarinen käsite.
Tervetuloa Moottorikorvien ihanaan, jännään, kivaan ja antoisaan maailmaan
